maanantai 26. huhtikuuta 2010

Usko

Sain tänään viestin tutultani, jonka vauva kuoli ennenkuin syntyi. Se kirjoitti niin huikeat sanat, että mun huolet ja pelot on väistynyt ihan lopullisesti. Voin luottaa siihen, että kaikki menee just niinku pitääkin. Silloin ei jää hampaankoloon, voi nauttia.

Uih, en voi ihan sanasta sanaan kirjottaa tänne, ku se oli sähköpostikeskustelu, mutta kiitollinen oon tästä joka mun kyljessä kasvaa ja elämä on superfantastista! Puoliväli häämöttää, jeeeee!

:) K
19+3

torstai 22. huhtikuuta 2010

Viikko 19 summaus ettei jää väliin

- lomalla Lapissa
- Sammakko potkii joka päivä, toisinaan ihan että ittekki säikähdän sitä moukautusta
- liika kumartelu ei hyvä
- hiihtäminen ei hyvä (erityisesti tasalykinnässä maha ottaa vastaan)
- ekat liitoskivut koettu maanantaina (kumartelun ja hiihtämisen jälkeen tosin, eli voi olla vaan, että oli liian rankkaa)
- nukkuminen on helpottunut, on löytynyt parempia asentoja
- savusauna ei hyvä
- iloinen ja reipas mieli
- artikkeli palautui review prosessista maininnan "congratulations for writing such a well-written paper" kanssa (kröhöm!!!!)

Tällasta.

:) K 18+6

Ps. Illalla ekat potkut tuntu nahan läpi!!! VILLIÄÄÄÄÄ!

keskiviikko 14. huhtikuuta 2010

Sammakon iltalaulu



Äidin kasvimaalla,
raparperin alla,
sammakolla koti oli kultainen.
Vilpas lehtikatto,
alla multamatto,
hirsiseinä vihreä ja punainen.

Hämärä, viileä,
sammakon mielest on viihtyisä.
En mä siedä kuumaa,
sammakko se tuumaa,
raparperilehden alla hymyillen.

Äiti puuron laittoi,
raparperin taittoi,
seinähirret rusahtaen katkeaa.
Sammakko se loikki,
pihanurmen poikki,
viinimarjapensaan alle katoaa.

Ai, ai HYI, säikähtyi,
äiti ja kirkaisten perääntyi.
Yksi varsi jäikin,
hyvähän on näinkin,
sammakko se päivänvarjon siitä saa.

Elina Salo, 1979

tiistai 13. huhtikuuta 2010

Tätä tavaran määrää!

Joo eli kaikki muut vauvan tarvikkeet on melkein saatu paitsi rattaat! Ihmiset vaan haluaa yksinkertaisesti päästä tavaroistaan eroon, eli meillä on jo 2 hoitopöytää (toinen sellanen taso minkä saan pesukoneen päälle ja toinen kasaan taitettava jonka arvelin vieväni pohjoiseen äidin luo), kasa tuttipulloja, vaatteita monta säkkiä, monta haalaria, monta unipussia, kestovaippoja, vauvalle sänky, kantoliinoja, turvakaukalo, sitteri... Ihan loputon lista kaikkea. Kyllä tästä jotain hyötyä siis on, että oon mun kaveriporukasta se viimeisin joka näitä mukuloita tekee. Laskeskelin tuossa, että tavaraa on nyt jo monen sadan euron edestä. Miettikääs jos kaikki olis pitäny ostaa! Päätettiin Tilun kanssa, että keräillään kaikki mitä saadaan irti, katellaan niistä parhaat päältä ja pistetään loput kiertoon (jos siis tulee ylimääräistä).

Ei mulla oikeastaan muuta. Kevät tulee kohisten, ulkona tuoksuu IHANALTA. Ens viikko on LOMAA. Ootan rakenneultraa kuin kuuta nousevaa. Masu kasvaa päivä päivältä isommaksi. Sammakko monottaa mua. Iltaisin mä tarkistan: oothan siellä, ja hän monottaa vastaukseksi Täällä Ollaan!

:) K 17+4

Pannaan vielä illan ratoksi tänne pötsistä kuva:

lauantai 10. huhtikuuta 2010

Pulputuksesta iskuihin

Nyt ne pikkupulpahdukset on tosiaan muuttumassa. Eilen illalla tuntu että kaveri yrittää monotella mua tuschooniin eli pimpsaan. Mietin jo, että aikookohan tuo monotella ittellensä ulostulotien. Tänään istuin yhdessä koulutuksessa ja kaveri monotteli mua koko päivän. Aamupäivällä tuli sellasta sarjamaista muksmuksmuks kamaa ja iltapäivällä samaa. Pikkasen vaikea keskittyä koulutukseen ku kaveri muksii mua koko ajan. Mutta siis kivaa pääsääntöisesti, koska saa tuntea Sammakon olevan elossa.

Viikko 18 lähti käyntiin ja taas tuntuu, että aika hidastuu. Rakenneultra on 4.5. ja siihen asti täytyy siis kärvistellä taas, että mikä tuomio sieltä sitte tulee. Toivottavasti saadaan edes semipuhtaat paperit, että saadaan sitte syksyllä vauva oikeesti. Pyrin loppuun asti nyt välttämään googlehirviön rakenneultrakertomuksia kun muutenkin hermostuttaa.

Aurinko paistaa ja kevät tulloo, ihanaa!

:) Katjusha 17+1

torstai 8. huhtikuuta 2010

Että miten päin pitäis olla?

Nimittäin kyllä mä tiesin, että jossain vaiheessa mahallaan nukkuminen käy mahdottomaksi, mutta emmä sitä tajunnut, että selällä makaaminen on kans ihan yhtä mahdoton ajatus. Voisko joku viisaampi opettaa, että miten tässä nyt sitte nukutaan, ku kyljellään makaaminen tekee lonkat sitte kipeäksi? Onko tää nyt sitten se yläkerran suunnitelma sitä varten, että oppii valvomaan yöt?

Muuten ok, mutta jos tämän asian vois saada selville?

Katjusha rv 16+6

Ps. Ainiin! JUHUUUUU 10 000 kävijää rikki! Kiitos kaikille seuraajille, toivottavasti ei oo vaan valitusta vaan myös jotain kivaakin luettavaa (silloin tällöin).

Pss. Kaikki jokka on tähän mennessä loukkaantunut mun sanomisista ja kirjoittamisista, pyydän 10 000 kerran anteeksi. En tarkoita pahaa, johonkin vaan joskus on oma mieli purettava, vaikka se ei ehkä ihan rakentavaa aina ookkaan.

maanantai 5. huhtikuuta 2010

sunnuntai 4. huhtikuuta 2010

Pulputusta, ruumintoimintoja, ajankulumista siis Pääsiäistä

Rv 17 käynnissä ja pulputus on tosiaan nyt jokapäiväistä. Ei tää enää tosiaan mitään kuviteltua oo, sammakko se on. Se on kummallinen tunne. Tavallaan on tosi ilonen niistä pikku pulputuksista ja möyrimisistä, mutta yöllä ei oo kiva herätä siihen, että joku pulputtaa sun mahassa ihan törkeästi eikä anna sun nukkua. Myös ruokailun jälkeinen pulputus aiheuttaa sen, että olis melkein pakko mennä makuulle, kun tuntuu niin oudolta.

Aika tuntuu nyt taas pitkältä, kun on vielä kuitenkin kuukausi siihen rakenneultraan. Toivoisin niin, että se olis jo ohi, ja edes sieltä oltas saatu sitte puhtaat paperit. Että jotenkin sais nauttia tän raskauden loppuun asti. Kyllähän mä tietysti nyttekin nautin, mutta varsinkin nyt kun sammakko ilmoittaa ittestään joka päivä, tuntuu niin kurjalta, että jos rakenneultrassa tulee sitte jotain inhottavaa eteen. Positiivisella mielellä kuitenkin oon, sillä ainakin masu on nyt kasvanut taas ja se on muuttunut ihan erilaiseksi.

Nyt nimittäin masu tuntuu siellaselta kovalta pinkeeltä vauvamahalta jo. Niin, ettei sitä todellakaan vedellä enää sisällepäin, vaan se on tollanen pallo. Sammakon pulputukset tuntuu just tossa navan alapuolella, ja niin kai sen pitäis ollakki, että rv20 mennessä kohtu on kasvanu navan korkeudelle. Toisaalta masu taas sitten pukkailee noita suolia mennessään, eli mulla on IHAN kamala ummetus, kusihätä ja selviä liitoskipuja. Portaiden käveleminen ylös on selvästi hidastunut, kun alkaa niiiin hengästyttämään.

Mutta pääsiäisestä vielä sitten. Olin torstaina yhdellä ystävällä, josta oon kirjoittanut täällä aikaisemminkin. Sillä on tosiaan sellanen pikkasen päälle puolen vuoden ikäinen typykkä. Sain sieltä kaks kassia vauvavaatteita, kassillisen äippävaatteita ja kassin vauvaleluja mukaan. Oon ihaillut niitä potkareita nyt muutaman päivän, mutta arvelin, että laitan ne vielä syrjään odottelemaan. Kaiken tämän lahjoituksen lisäksi, ystäväni antoi mulle lahjaksi Bola-korun!!!! Mä oikeasti meinasin revetä itkemään, kun se antoi sen. Oon haaveillu sellasesta korusta, mut en oo vaan raaskinut ostaa. Mulle tuli NIIN hyvä mieli, kun taas välillä on tuntunut niin yksinäiseltä tämä raskaana oleminen ja kaikki siihen liittyvä, niin arvatkaas kuinka otettu ja iloinen olin, kun sain tollasen korun! Ystäväni vielä myöhemmin tekstasi mulle, kun kiittelin häntä ihanasta lahjasta, ettei ollut millään malttanut odottaa, että tuun käymään ja iltaisin oli hipelöinyt korua ja ajatellut meidän pientä vauvaa. Siis aivan ihanaa, kun muutkin kun mä, Tilu ja meidän perheet odottaa, että meillekin tulee sitte sellainen pikkukääryle! Taas yksinäisyys oli karkotettu (ainaki vähäksi aikaa).

Perjantaina mentiin sitten Tilun serkulla käymään, jossa on kanssa vähän alle vuoden ikäinen tyttö. Kateltiin niiden "perintötavaroita" eli siellä oli semmonen tosi sievä rottinkinen vauvan kori, kantoreppuja ja liinoja, tosi vanhoja vauvanvaatteita, jotka on olleet jo Tilun äidillä päällä etc.. Mutta kaikkein hienoin oli kastemekko, joka on ollut ekan kerran päällä jo Tilun mummon siskolla. Siis se oli jo ihan haitunutta kangasta. Me ei olla kyllä ihan vielä edes päätetty kastetaanko me sammakkoa. Siis kumpikin kuulutaan juu kirkkoon, mutta jotenkin en tiiä, mä edelleen ajattelen, että sen pitäisi olla Sammakon oma valinta. Mutta katsellaan nytten sitä sitte. Nimiäisiinkin sen kastemekon voi toki laittaa! Ne kamat saadaat tässä kevään aikana sitten. Muuten oli ihan kivaa siellä sukulaisissa, mutta siellä puhuttiin ehkä ihan pikkusen liian paljon tästä mun raskaudesta. Mä en tykkää puhua siitä niin paljon. Kavereidenkin kanssa (ellei ne oo itte raskaana) pyrin johdattelemaan puheenaiheet johonkin ihan muuhun.

Eilen lauantaina näin yhtä ystävääni, jonka kanssa viime keväällä käytiin tyttöjen rilluttelureissulla. Kuulin, että hän on ruvennut seurustelemaan, ja myös sanaa "vakavasti" käytettiin! Tulin tosi iloiseksi. Tällä ystävällä on ollut välillä vähän turhan rankkaa, joten se tuntui kivalta.

Tänään sitten joogailemaan ja elokuvviin. Huomenna ehkä uimaan, ja myös väikkärijuttuja pitäis saada eteenpäin... Loma on tuntunut hyvältä. Ja parin viikon päästä onneks tulee TAAS lomaa, kun lähen Tilun porukoiden kanssa Lappiin hiihtelemään. Tilun isä oli ostanut mulle sukset, kiva kun joku huolehtii ja välittää. Mun oma isähän on kuollut, joten musta on kiva saada lainata Tilun isää aina välillä.

Nyt tuli ennätyspitkäbloggaus, mutta joskus näitäkin. Voikaa hyvin, ja ennenkaikkea munarikasta pääsiäistä!!!

:) Katjusha 16+2 (ja Sammakkoki tässä loppuvaiheessa tais herätä, ku tuntu pulputusta tuolta alhaalta)

Ps. Paljon peukutuksia pääsiäismunijoille Poplarille ja Sugikselle!!! Täällä pidetään NÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄIN PAAAAAAAAAALJOOOOOOON peukkuja, että pieni Tipu olisi tarttunut mukaan!