tiistai 31. elokuuta 2010

Häätömääräys

Yksiön vuokra-aika loppuu 17 päivän päästä. Tämä on häätömääräys. Tähän mennessä toteutetut toimenpiteet:

Torstai s+s+s eli sauna seksi siivous --> ei reaktiota vuokralaisessa

Lauantai hyppyrimäen kiipeily x2 --> muutamia napakoita supistuksia havaittu

Sunnuntai pitkä nopeatempoinen tunnin kävelylenkki ja 3 jyrkkää ylämäkeä --> muutamia supistuksia

Maanantai hyppyrimäen kiipeily --> yöllä tasainen supistelu, aamulla suoli tyhjäksi

Tiistai ylämäki + suklaata + vadelmanlehtiteetä --> vaikutusta ei vielä tiedetä.

Pakatkaa tavaranne, poistukaa. Yksiön ulkopuolella on paljon enemmän tilaa venytellä jalkoja.

maanantai 30. elokuuta 2010

Neuvola 37+3

Tuleulostuleulostuleulos....

Paino 74,6 (muutos ed. 127/vko :) )
Turvotus +
Verepaine 122/81 --> koholla, täytyy seurata olotiloja
Pissa puhdas
Kohdunpohja 34,5
Tarjonta RT
Sydän +
Liikkeet ++

Painoarvio 3,5 kg ja kuulemma pitkä lapsi tulossa.

Perjantaina lääkärin ultra, jossa saa vähän tarkemman arvion.

Tuleulostuleulostuleulos.

lauantai 28. elokuuta 2010

rv 38 ahdistus

Tuunpa tänne taas valittaan kun en muutakaan keksi. Närästys on vienyt taas viimeiset 2 yöunta multa, eli vitun kiva. Rakas vauva kaivelee tuota kylkiluiden alustaa niin ihanasti, että voi voi kun tässähän pystyy lepäämään NIIN paljon. Mielummin valvoisin itkevää vauvaa kuin kipeää oloa, suoraan sanottuna.

Vauva on kuitenkin selvästi tulossa alaspäin. Eilen illalla kärsin aika voimakkaista sukkapuikkokivuista jonka jälkeen tuli n. 6 kivuttoman supistuksen sarja. Jossain vaiheessa mietin jo, että tuleekohan kohta lähtö, mutta no such luck. Maha on selkeästi laskeutunut kuitenkin, pää tuntuu haarojen välissä kipuna. Se on ok, ylävatsan kivut ei oo hellittäneet, nyt niistä on kärsitty se lähemmäs pari kuukautta. Pelkään että tämä kipu jatkuu vielä vauvan synnyttyä...

Äsken käytiin koirien ja Tilun kanssa mettässä kiipeämässä kaks todella jyrkkää rinnettä. Josko se käynnistyis????

:) K

torstai 26. elokuuta 2010

Hyvä päivä huono päivä vol. 2

Tai nykyään on että 2 huonoa päivää ja sitten hyvä päivä. Tämä on tosissaan hyvä. Ehkä n. 12 tunnin yöunet auttavat jonkin verran asiaa.

Selkeyttääkseni viime päivien ajatuksia:
- tänään on se päivä että Tirriäinen on neuvolatädin laskujen mukaan täysiaikainen (omien ovulaatiosta lasketun tilanteen mukaan se on huomenna) eli jos tulee lähtö, niin se tehdään synnytyssairaalan täysiaikaisuusohjeiden perusteella (eli 37 raskausviikon jälkeen)
- tämän iloisen asian vuoksi voisin synnyttää vaikka heti ja se johtuu seuraavista asioista:
* närästää ihan kamalasti koko ajan
* vauva potkii/venyttelee kipeään ylävatsaan eli istuminen, seisominen, oleskelu, ylipäätänsä koko elämä sisältää jatkuvia pieniä sähköiskukipuja oikealle ylävatsaan --> tuntemus siitä että ei jaksa olla kipeä --> voisiko se vauva jo syntyä?
* selällään makaaminen aiheuttaa valtavan pahan olon ja tuskanhiki aallon, välillä ei auta sivulla makaaminenkaan
* olen totaalisen tylsistynyt olemaan kotona, ei oo mitään järkevää tekemistä (paitsi väitöskirja ja joitain pikku käsityöprojekteja, jotka ei oo niin vakavia että ne olisi PAKKO saada päätökseen ennen vauvan saapumista), lisäksi kaupungilla hihhuloiminen aiheutti ainakin toissapäivänä hyvän päivän kääntymisen totaalisen vittumaiseksi päiväksi, joten en viitsisi sinnekään mennä tappamaan aikaani

Mutta niinkuin sanottu alussa, tänään on hyvä päivä. Kävin herättyäni poikakoirien kanssa kävelemässä lähimetsän mäkeä ylöspäin ja pojat sai juosta metsässä vapaana. Ilma oli ihanan syksyisen kuulaan kirkas, sain muutaman napakan supistuksen aikaiseksi itselleni ja tuli hyvä mieli, kun pojatkin sai liikuntaa.

Suunnittelin itselleni myös tekemistä ens viikolle. Ens viikon viikonloppuna mulla olisi vielä Protuiluun liittyvä yks meno, joten Protun kannalta olis parempi, etten vielä jakaudu. Sain myös ajan kättärille lääkärille, joka katsoo tuota ylävatsan tilannetta. Se on ens viikon perjantaina, joten sitäkin voi ajatella odottavansa. Ehkä pitäisi varata vielä kampaaja aika, että tukka olisi hyvin, kun vauva syntyy.

Mutta kaikista mieluiten Sammakkoystäväni voisi syntyä. Minä olisin nyt valmis.

keskiviikko 25. elokuuta 2010

Lepää nyt kun vielä voit.

No VITTU MITEN LEPÄÄT KUN MENEE MAKUULLE NIIN TULEE IHAN VITUNMOINEN NÄRÄSTYSKOHTAUS, RUPEAA SUPISTAMAAN, PYÖRRYTTÄMÄÄN JA OKSETTAMAAN!!! Ei voi TODELLAKAAN muuta kuin olla pystyssä ja masentua.

Huomenna alkaa operaatio "ulos sieltä". Katotaan kestääkö se päivän vai viis viikkoa, mutta jotain on alettava tekemään, että ittestä edes tuntuis siltä, että jotain yritän tehdä asialle.

:( K

tiistai 24. elokuuta 2010

Torstaista eteenpäin SAA TULLA!

Tän viikon torstain ja perjantain välisenä yönä olis just sopiva aika ruveta tapahtumaan jotain. OIKEASTI VOI LUOJA! jos mun täytyy odottaa vielä 5 viikkoa. Mä oon ihan loppu! Valivalivali, mutta tää loppuraskaus on mun kohdalla IHAN PERSEESTÄ ja en jaksa yhtään kuunnella enää sitä, että voi ettäkumäjaksoinloppuunastiniinvirkeenäkaikkea. Tänään oon mm. meinannut pyörtyä kosmetologin pöydälle. Nyt sitten tiiviisti sohvan kanssa yhtä, arvelin nukkua pikku päikkärit ja sitte ehkä jaksaa taas tehdä jotain pientä. Voi perseen perse.

VOIVITUNVITUNVITUN VITTTTTU! :(

sunnuntai 22. elokuuta 2010

Sairaalakassimietintää

Tässä tämänhetkinen lista sairaalakassia varten. En aijo pakata sitä vasta kun tulee tositoimet, tai jos mä en pysty niin lista on jääkaapin ovessa niin Tilu voi pakata sen.

- huulirasva
- kosteusvoide
- neuvolakortti
- harja
- hammasvehkeeet
- imetystarvikkeet: imetysliivit, rintakumit (mulla on sisäänpäin kääntyneet nännit niin oletan, että 95% tarvin näitä), liivinsuojat, maidonkerääjä
- kamera ja akkulaturi
- kaurapussi ja tens-laite (jos ehdin saada sen)
- deodorantti
- tukanpesuvehkeet
- kännykkä ja laturi
- siteitä
- jotain pientä syötävää ainakin Tilulle, minulle luumuja että masu toimii
- muistiinpanovälineet
- lukemista
- Tilulle vaihtovaatteet ja yöpymiskamat jos saadaan perhehuone

t: k 4 pvää ja tirriäinen on täysiaikainen :)

perjantai 20. elokuuta 2010

Hyvä päivä huono päivä

Huono tänään. Ihan vitun kipeä ja voimaton ja turvonnut olo. Oon maannut tässä sohvalla koko päivän ihan lahnana, enkä saa yhtään mitään aikaiseksi. Voisko tää raskaus olla jo ohi? Viikon päästä, kun on se 37+0 täynnä, aloitan vauvalle häätöoperaation. En millään enää jaksais tätä kipuisuutta, turvonneisuutta, nukkumattomuutta. Synnytys jännittää joka päivä vähemmän, ku olo on näin turta. Kaverin kanssa soiteltiin tuossa ja se kyseli että jaksatko ens viikolla lähteä kävelylle. Totesin että kyllä jaksan ja mennään kävelemään jotain mäkiä edestakaisin, jos se sais tähän hommaan sitte vauhtia.

Onneksi Tilu tulee kohta niin pääsen valittaan sille ja sitte me mennään kattomaan uusia verhoja kaupunkiin. Ehkä se vähentää vähän tätä vitutusta.

Vauvan kaikki kamat on muuten nyt täällä. Vaunujen rengas täytyy täyttää, kun se on tyhjä, mutta muuten kaikki on valmiiina. Me saatiin viimeiset vauvakamat eilen, kun Tilun serkku kävi kylässä. Tärkein oli sellainen pieni kehto/kori, jossa on kuulemma jo Tilun mummoa aikanaan nukutettu. Mukana oli myös jotain "perintövaatteita", eli sellasia 50 luvulla tehtyjä pikkupuseroita, joiden kankaan pintakin oli ihan hiutunut. Miten sellasia voi edes pitää?

Tulossa on kuulemma vielä ristiäismekko (yli 50 v vanha), ja mä edelleen epäröin sitä, pitäisikö vauva kastaa vai ei. Evankelilaisluterilainen uskonto kastaa vauvoja, mutta ns. reformoituneissa kirkoissa kastetaan vasta aikuisena. En tiedä, toisaalta varsinkin Tilun puolen suku odottaa ristiäisiä, mutta jotenkin vieläkin ajattelen että voisiko se olla lapseni oma päätös? En haluaisi tehdä jotain vain siksi, että kun on aina tehty. Mut on kastettu aikuisena siksi, koska vanhempani eivät usko jumalaan eivätkä kuuluneet näin kirkkoon. Musta on ollut hyvä, että oon saanut itte päättää omasta uskostani. Eihän se kaste lasta mitenkään riko, mutta kyllähän siitä vauvasta kasvaa omilla aivoillaan ajatteleva ihminen, jolla pitäisi olla valinnan vapaus. Vaikeaa. Mut sitte jos ei pidetä ristiäisiä niin tuntuuko siitä lapsesta sitte jonakin päivänä siltä, että se ei saanut pitää sitä ristiäismekkoa ja kuulua tähän sukupolvien ketjuun. Nimiäisissä en ristiäismekkoa pitäisi, sillä se on kuitenki sitte kristillisyyden symboli. Toisaalta ja toisaalta. Kamalasti pohdintaa. Pitänee jutella Tilun ja ehkä äidin kanssa aiheesta.

Argh, vttu. Ai, au au. Tule jo ulos sieltä, en jaksa enää olla turvoksissa.

K 36+0

torstai 19. elokuuta 2010

Kylläpä sitä murehtii kaikkea ihan turhaa.

Ihan turhaa on taas murehdittu:

Sammakko on RAIVOTARJONNASSA JEEE!

Lisäksi masu on kasvanut ihan normaalisti, olin viimeksi tippunut vähän kohdunpohjan keskikäyrän alapuolelle, mutta nyt ollaan taas kiltisti sen yläpuolelle. Jepujepujepu! Ihan turhaan oon murehtinut sitä, että jos tyttönen ei mee oikeinpäin tai että hän ei kasva normaalisti.

Tässä viimeisimmät kuulumiset rv 35+6

Paino 74.4. (muutos 764/vko uups...)
Turvotus +
Verepaine 112/78
Pissa puhdas
Hemoglobiini 118 (rautakuuri on auttanut)
Kohdunpohja 33 cm
Tarjonta RT!!!
Syke ++ (niitä ei kyllä edes kuunneltu...)
Liikkeet ++ (Sammakko vetäs lääkäriä tunteella käsiin)
Kohdunsuu kiinteä ja pituus 3cm (en yhtään ihmettele että mitään siellä ei oo tapahtunut, koska Sammakon pää on nyt tämän viikon aikana vasta ruvennut menemään siihen suuntaan, joten miten se olisi sitä kaivellut auki?)

Mutta edelleen ylävatsaa juilii todella inhottavasti, joten sain lähetteen Kättärille ultrattavaksi. Lääkäri haluaa kattoa, että istukka ja sikiöpussi on kunnossa. Samallapa varmistetaan tuo raivotarjonta ja pääsen kattomaan omaa Tipuani. Lääkäri otatti multa myös tulehdusarvot ja mun pitää viedä kakkanäyte huomenna Helikobakteerin pois sulkemiseksi.

Mutta siis ihan mahtava fiilis on nytten. Viikon päästä häntä ei lasketa enää keskoseksi ja todennäköisesti saan synnyttää alakautta! Mä oon ollut jotenki tosi levoton, että syntys jo, mutta nyt jotenki helpotti, et hän on siellä oikein päin ja tulossa sitten aikanaan. Tuo kohdunsuukin on niin kiinni, että mitään pikapakettia luulisin etten saa. Seuraavat neljä viikkoa siis varmaan tässä vielä vierähtää ennenku Tirpukka on täällä.

Oon nähnyt melkein joka yö unta synnyttämisestä tai vauvanhoidosta. Ihan kummallisia unia mm. että Sammakko työnsi päänsä tuosta ylävatsasta läpi ja mä yritin työntää häntä takaisin todeten samalla että väärä suunta kulta.

Jep, mutta nytten sitte sairaalakassin sisällön suunnitteluun. Arvelin olla pakkaamatta sitä, mutta teen jääkaapin oveen listan, josta keräilen sitten tositoimien alettua, tai että Tilu voi keräillä ne tavarat. Me käytiin eilen Kättärillä tutustumassa ja nyt Tilukin on myöntänyt kavereilleen että meille tulee lapsi. No parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

:) Hieman sekava Katjusha 35+6

torstai 12. elokuuta 2010

Virallisesti äitiyslomalla

Tänään se virallisesti alkoi. Siis äitiysloma eli mikä vapaa se nyt sitte onkaan. Ihan mahtavuutta! Tilanne lomailun suhteen ei tietenkään muutu mitenkään... Täällä sitä vaan lomaillaan. Siis NOT! Meikä on painanut tätä meidän kämppää niin paljon kuntoon, että ei mitään rajaa. Seinät on saanu väriä, uusi tapetti hommattu ja ens viikonloppuna se vetästään seinään, Tirpukalle tavaraa, etcetcetc... Ja huomatkaa, että kaikki tämä on tehty niin, että en oo voinut istua viimeiseen 1 kk juurikaan. Siis uskomatonta, mutta tosiaan tuo istuminen on ihan perseestä. Syy löytyy siis mun sappirakonpoistoleikkauksesta, kun vauva ärsyttää tuolta sisäpuolelta sitä vanhaa haavaa, ja se jos mikä on kipeä. Nyt hän on keksinyt ruveta potkimaan samaan paikkaan ja kylkiluihin. Jepujee.

Siis suoraan sanottuna (anteeksi kaikille lasta yrittäville tästä seuraavasta kommentista, olen pahoillani jos joku ajattelee että olen paha ihminen ja muutenkin tylsä tyyppi kun en jaksa enää tätä kipua) mä oon niin iloinen kun saan tämän pallon vittuun tästä edestä! Siis vauva ulos ja kipu loppu. Käveleminen on ihan helvetistä kun rupeaa heti supistamaan kipeästi ja vauhti on hitaampaa ku mummoilla. Kumartelu, sohvalta ylös könyäminen... kaikki on niin hankalaaaaaaaaaa! En tajua, miten jaksan kärvistellä vielä sen viitisen viikkoa. Siis IHAN perseestä. Eli terveisiä täältä loppuraskaudesta! Tässä oli tämä virallinen valitussektio.

Pääasiallisestihan mulla on mennyt tämä raskaus ihan todella hyvin. Aluksi oli se järkyttävä palelu ja väsymys, mutta rv 12-30 oli ihan parhaat pössikset ikinä. En olisi ikinä luopunut masusta ja ylpeänä katselin sen kasvua. Mutta nyt sais luvan riittää. Kolme viikkoa hän voisi tuolla masussa olla, mutta sitten ulostautuminen saisi tapahtua milteipä heti. Oikeesti se synnyttäminenkään ei jännitä kun haluan vaan että tämä tuskainen olo loppuu.

Vauvan tavarat alkaa olla suurinpiirtein järjestyksessä. Jotain pientä vielä uupuu (niinku vaunut...), mutta eiköhän tässä vielä kerkeä. Pitäis varmaan tehdä joku lista mitä tarviii. Sairaalakassin ajattelin pakata kun on tasan kuukausi laskettuun aikaan. Liekö vähän aikaista, mutta ehkä se auttais nopeuttaan näitä viimeisiä päiviä. Sovittiin Tilun kanssa muuten, että se tänä viikonloppuna voi vielä lähteä kavereiden kanssa rimpsalle (eli kiipeilyreissulle metsään), mutta sitten pysytellään visusti samassa kaupungissa ja selvinpäin.

Tässäpä näitä päällimmäisiä.

;) Katjusha

Ps. elä ota kaikkea vakavasti, kunhan marisen. Masu, vauva ja kaikki on ihania. Erityisesti Tilu.

maanantai 9. elokuuta 2010

Loppusuora

Loppusuora häämöttää. 5 viikkoa ja sammakkoprinsessan pitäisi olla täällä. Tuntuu ihan järjettömältä se asia, että meille tulee vauva. Tulen olemaan todella hämmästynyt, sitte kun hän syntyy.

Huoliasioita mitä on nyt:
Tirppis ei oo laskeutunut. Se mylläilee miten sattuu ylösalas tuolla masussa. Pääasiallisesti hän hengailee poikittain. Hittolainen, jos oikeesti hän ei suostu kääntymään, koska vinotarjonnasta ei synnytetä alakautta. Seuraava lääkäri on tasan 36+0 elikkä viikon päästä torstaina, jolloin sitten tulee tuomio, että lähetäänkö synnytyssairaalaan käännettäväksi, vai vieläkö odotellaan että tyttö tajuaisi oikean ulostuloreijän.

Josta päästäänkin ei huolettaviin asioihin:
Synnytys ei huoleta. Mä en tajua miksi, koska oikeestihan se on tässä raskaudessa yksi vaarallisimmista pisteistä. Mä vaan sokeesti luotan siihen, että ne siellä synnytyssairaalassa tietää mitä ne tekee, ja mun ei tarvi muutako mennä sinne ja totella käskyjä. Mulla on ihan sellanen asenne että "v*ttu bring it on, kyllä meikä kestää yhden synnytyksen".

Koti alkaa valmistautua Tirpukkaa varten. Yhdet tapetit seinälle, vaunujen viimeistely, makkarin uudelleen järjestely ja siinäpä se sitte onkin. Oon viime viikot huhkinut ihan käsittämättömiä määriä, että kaikki olisi kivasti tyttöä varten. Viimeiset odotusviikot ajattelin ommella sitten vähän pikkuvaatteita ja unipussintynkää. Pitää jossain vaiheessa tehä ihan lista, mitä kaikkea vielä tarvii. Vaan saahan sitä kaupasta sitten lapsen synnyttyäkin. Äitiyspakkauskin tuli. Osa vaatteista on jo pesty. Loput kun ehtii.

Lopuksi sananen näistä viimeisistä viikoista. Oon ollut aika hiljainen täällä blogissa. Kaikenlaistahan tähän on mahtunut, mutta mun runosuoni on selvästi ehtymässä. En usko, että tästä syntyy vauvablogia. Tai sitten jatkan salasanan takana. Katsotaan nytten. Anteeksi siis teille, jotka luette. Ei oo oikein mitään sanottavaa.

Ja taas loppu asia.

Voikaa hyvin.

K 34+3

tiistai 3. elokuuta 2010

Vielä yks juttu...

... Eli SuperJannen Henkselit! Aivan paras! Muuten jos Janne joskus eksyy tänne (mikä on erittäin epätodennäköistä) mä oon sun yksi SUURIn fani!

Mahakuvaa ittelle muistoksi

Mahakuva tässä vko 33+4:





Ittestä tuntuu ettei tuo ole juurikaan kasvanut, mutta toisaalta jos vertaa 4 viikon takaiseen, niin on tuossa nyt jotain muutosta tullut. Eiköhän tirppiksellä oo kaikki ihan hyvin.

Tässä on myös kuva uusista varpaistani. Turvotus on ihana asia!




Tämä kiteyttää viimeiset viikot, siksi en osaa kirjoittaa mitään:

"Mussa ei oo mitään uutta, oon vielä samanlainen, sama mieli, sama sydän, sama nainen (Chisu)"

:) K