maanantai 30. heinäkuuta 2012

Soitin neuvolaan...

Soitin, kun kuulin että ajat on kortilla. Sovittiin eka neuvola elokuun loppuun rv 9+1 (omien laskujen mukaan). Siihen on (pieni) ikuisuus.

Kerroin mammapalstallekin, tarvin vertaistukea.

Pötsi on TURVOKSISSA. Näytän lähinnä lihavalta.

Tänään olis niin tehnyt mieli mennä nukkuun kun Sammakko nukahti, mutta päätin, että en mee vaan teen kotihommia ja sain itseasiassa tosi paljon kaikkea aikaiseksi. Nyt pitäis katsoo vähän väikkäriasioita, mutta tässäpä sitä nyt pyöritellään näitä raskausajatuksia vaan päässä.

Noh, nyt mä meen.

Paniikkia ja ei

Ääh. Siis nyt on nähty eka keskenmenouni, on oltu paniikissa koko asiasta, sitten tein fyysisesti aika raskaita juttuja tänään. Ja kyllä, edelleenkin olen raskaana, ja ei, ei ne menkat ole alkaneet. Jälleen pohdin varhaisultran mahdollisuutta, mutta sitten taas yritän ajatella niin ettei se ultra mitään muuta ja nyt haluan nauttia seuraavat 7 viikkoa raskaudesta.

En oo vielä soittanut neuvolaan. Arvelin odotella vielä viikon.

Kaipaan vertaistukea. Kattelen nettipalstoja sillä silmällä, pitäiskö kirjoitella. Mutta sitten taas en jotenkin osaa. Esikon odotuksen aikana mulla oli oma mammakerho joka toimii edelleen. Siellä on useita toisen lapsen odottajia, ja jo toisen saaneita, mitta jotenkin en heille vielä uskalla tulla kaapista ulos. En tiedä mikä mättää, mutta tuntuu huonolta ennusteelta kirjoittaa sinne että tässä sitä nyt ollaan.

Päivisin oon unohtanut oikeastaan koko asian. Vasta näinä pimeinä yön hetkinä surffaan netissä etsien vertaistuka, kokemusta. Toivoen että tää eka kolmannes olisi äkkä ohi ja oltas saatu jo ultrasta hyviä uutisia. Samalla panikoin sitä että raskausoireita ei juurikaan oo. Mutta ei niitä ollut Sammakostakaan näillä viikoilla. Hyvä että tuli kirjoitettua blogia, täältä näkee että 6+0 viikosta eteenpäin oli väsy jä kylmä. Että sitä odotellessa. Päätin että jos ei tuu mitään oireita sillä viikolla niin sit meen sinne ultraan. Kääks, aika kulu vähän nopeemmin!!!

 

torstai 26. heinäkuuta 2012

Rento fiilis

Ei muutako että on tosi rento fiilis eikä vielä mikään huono olo. Toivotaan, rukoillaan, että tämä kestää sinne vauvan syntymään asti.

Tuntuu aivan hämmentävän oudolta olla raskaana. Tai siis ihan ällistyttävän outoa. Siis mä en tajuu ollenkaan, vaikka suussa maistuu pska, röyhtäilen kuin pieni sika ja kohtua nipistelee. Oon muuten huomannut sen, että synnytyksen jälkeen tuo kohtu on paljon herkempi. Tunsin ovulaatiot tosi selkeänä jomotuksena (yöllä jopa heräsin ovulaatiokipuun). Nyt myös selkeesti tunnen paremmin että kyllä siellä ainakin jotakin on tapahtumassa.

Jotenkin ihan sikamaisen rento olo. Mut kai se pessimisti yrittää mun takaraivossa hakata että älä nuolase ennenku tipahtaa. Mut sitten taas samalla, mul on sellanen olo niinku ekassakin raskaudessa, että ihanaa ettei tarvi laskea ovulaatiopäiviä eikä tarvi suunnitella milloin kellistän miehen tuonne.

Katsoin tänään yle areenasta "kymmenen kirjaa vallasta" jossa oli juttua mun aivan lemppari kirjasta Margaret Atwoodin orjattaresi. Siinä oli paljon ajateltavaa äitiydestä; yksi haastateltavista oli vapaaehtoisesti lapseton, lisäksi puhuttiin siitä kuinka valtio "vaatii" lapsia. Niinkai. Mä ainakin ihan itte vaadin näitä lapsia... :D Mut kyllä kai ne ihan kivoja valtiollekin on, lisää veronmaksajia. Lisäksi siinä oli jännä toteamus, että aina kun joku poliitikko/valtionpäämies puhuu lapsien tekemisestä, se on yleensä mies. Muistanette varmaan Mikko Alatalonkin rakasteluvapaat. Vai oliko ne Tommy Tabermannin idea? Naiset siitä harvemmin vaalipuheissaan huutelee.

Mulle tuli sitä paitsi ihan villi idea. Mitä jos menisinkin heti sen äitiysvapaan jälkeen töihin, ja Tilu jäiski lasten kaa syksyksi kotiin. Mun duuni on tosi vapaata, joten hyvin voisin silti esim. imettää. No eiköhän se unideprivaatio hakkaa nämä ideat musta taas ulos. Mut siis jos ei mitään mullistavaa tapahdu, mä oon heti tammikuussa 2014 takaisin tikkana töissä. Niina Mikkola voi sitten paheksua mua. No, onneksi mulla on The Mummo, joka lupasi tämän pikkukakkosenkin huoltaa parivuotiaaksi kotona. :D

Viikonloppuna kaverin häät johon mennään soittaan rokkia. Mun raskauksiin liittyy aina seuraavat asiat: loma, joku menee naimisiin ja mä oon soittamassa niissä ja en voi juoda viinaa ja jään heti kavereille kiinni, lisäksi Tilun veli muuttaa ja niillä on tuparit, jossa jään sitten kiinni myös sukulaisille. Että näin.

Pitäsköhän todeta jotain Sammakosta. Sammakko tykkää uimisesta ja lempibiisi on Chisun kohtalon oma, koska siinä on se kohta joka menee "hei kohtalooo, oon ISO TYTTö joo, ja mä tiedän seeen kenen oon tai en." Koska Sammakkohan on omasta mielestään erittäin iso tyttö. Sammakko puhuu paljon, nyt tulee 4-5 sanaisia lauseita, se yrittää selvittää asioitaan ja kertoa mitä sille on tapahtunut. Paljon on sanamuunnoksia (esim. saisinko --> ansi), eli mä tajuun paremmin ku muut mitä Sammakko kertoo. Se on mun lempityttönen.

Tää muuten tää kaveri ketä mä ootan on kans tyttö. Sano mun sanoneen. Hyvää yötä!

sunnuntai 22. heinäkuuta 2012

Kuinkassittenkävikään

Kun jätin tämän foorumin n. 1v 10kk sitten, olin tullut juuri esikoisen äidiksi. Ja mitässitten. Lyhyestä virsi kaunis:

- 5kk unideprivaatio kunnes tajuttiin että Sammakolla on maitoallergia

- töihin paluu kun Sammakko oli 9kk

- ihanan työntäyteinen vuosi, nautin työssäköyvän äidin roolista

- oma äitini eli the Mummo hoisi Sammakkoa kotona

- vauvatoive 12/12

- kiroilua, pettymystä kevään lopulla, onnea kuitenkin esikoisen taidoista

- kesäloma alko, plussa tuli heti siitä kierrosta

Nyt on kuitenki aika pöllämystynyt olo. Mun reaktio oli mieltön keveä hymy ja 3 tunnin surffaushetki netissä liittyen tuplarattaisiin. Vähän aikaista joo myönnän. Äidille soitin heti, muutamalle läheiselle mammakaverille kerroin myös. Sovittiin Tilun kanssa että kerrotaan hänen vanhemmilleen muutaman viikon päästä.

Nythän on vielä n. 10% keskenmenon riski, mutta tiiättekös mitä. En aijo yhtään ressata. Luojan kiitos päästiin edes hetkeksi siitä pakkonaimisesta eroon ja voin hengähtää.

Oirelistassa on närästys (kuten myös Sammakon kohdalla) ja kohdunnipistykset.

Ja nytten sit vaan kauhulla odottamaan sitä parin viikon päästä alkavaa ekan kolmanneksen koomaa. Mutta bring it on, kyllä meikä kestää!Mahtavuutta! Oon paksuna!!!

 

8kk odotuksen odotus...

..päättyi tänä aamuna klo 04.30 positiiviseen raskaustestiin. Humanoid 2 saa siis tulla. Tervetuloa kaikille uusille ja vanhoille!!