perjantai 22. helmikuuta 2013

Vika sairaslomapäivä

Tänään on viimenen sairaslomapäivä, huomenna eka äippälomapäivä. Että tässä taas, hellurei ja hellät tunteet.

Päivittäin on ihan kamalia epävarmuuden tunteita. Pärjäänkö kahden äitinä, mitä jos en rakasta uutta vauvaa yhtä paljon kuin Sammakkoa? Miten meidän parisuhteen käy? Jaksanko sen valvomisen? Miten synnytys onnistuu? Meneekö se kakara ikinä pää alaspäin vai aikooko tuo hengata loppuajan poikittain. Tyttönen kääntyilee nimittäin edelleen aika vallattomasti, pääosin on poikittain, pyllistelyn jälkeen raivotarjonnassa.

Tavaroita en ole vielä ruvennut edes katselemaan. Tuntuu kuitenkin niiiin kaukaiselta ajatukselta, että olen kohta taas pikkuvauvan äiti. Aikaa on riittämiin mielestäni. Mut sehän voi olla että vauveli syntyy jo huomenna. Äh en stressaa.

Suurin muutos meidän elämään tulee kuitenkin jo ensi viikon jälkeen. Tilu sai töitä pääkaupunkiseudun ulkopuolelta, 120 km päästä. Herra Musiikkitieteilijän on vaikea saada haluamiaan pestejä, joten nyt on otettava mitä käteen annetaan. Ja minä ja lapset sitten ollaan kolmistaan tosi paljon, kun miehen työmatkoihin tuhrautuu 2,5h/pvä. Onneksi minun äiti on muuttanut pysyvästi Stadiin ja lupasi a) tulla synnyttämään kaverina jos on tarve ja b) asua meillä ensimmäisen kuukauden vauvan syntymän jälkeen. Myös toisen auton hankkiminen tulee todennäköisesti ajankohtaiseksi. Että ekoilusta ökyilyyn vaan muutamassa vuodessa. Sammakon syntyessä meillä ei ollut yhtään autoa, ei yhtään omakotitaloa... Nyt on muka sitten saatava kaikki. Onneksi Tilun pesti on vaan minun äippäloman ajan. Sitten toivottavasti löytyy jotain pääkaupunkiseudulta.

Synnytyksen suhteen ajatukset ovat hyvinkin neutraalit. En enää ylläty/pety mistään. Lapsi tulee joko vaakaviillon, pystyviillon tai alapään kautta. Kaikki käy, kunhan selviydytään hengissä. Synnytystapa-arvio on Kättärillä parin viikon päästä maanantaina. Täytynee kirjoittaa lista kysymyksistä, mitä haluan siellä esittää. Mikä oikeasti huolestuttaa on kohdun repeytymisen vaara, jos mennään au naturel. Mutta sillekään ei oikeasti voi mitään.

Huomaan muuten, että olen ryhtynyt kääntymään sisäänpäin. Muiden valitukset ärsyttää, karsin rajusti ihmisten tapaamista, olen omissa oloissani. En saa oikein mitään aikaiseksi vaan en viitsikään. Nyt on aikaa huilata, kohta mennään taas ja lujaa.

rv 34+5, voiton puolella.

lauantai 16. helmikuuta 2013

Itsepäinen lapsonen

Joka on ihanasti poikittain. On pyllistelty taas, toivotaan että neiti ymmärtää mennä alaspäin. Tää poikittaistila on OIKEASTI aika kivulias, kun hengittäminen on vaikeaa. Mulla on onneksi parin viikon päästä se synnytystapa-arviointi kättärillä niin jos neiti on edelleen poikittain, se yritetään kääntää. Mä saan sen lapsen liikkumaan peppu ylös ja pää alas, mut aamulla kun herään,neiti on jälleen poikittain. Joko mun alapäässä on joku vikana, tai sitten sillä vaan on edelleen tilaa kääntyä ja sen mielestä kivempaa on hengailla sivuttain.

Loma on alkanut ihanasto, paljon nukkumista, rentoutumista... Sammakko on ens viikon kotona ja Rilun äiti tulee meille viikoksi. Jatkan siis vaan rentoutumistani. No on mulla tässä se yksi väitöskirjaprojelti jota yritän viedä eteenpäin. Lähempänä laskettua aikaa ruvetaan sitten remontoimaan tuota lastenhuonetta että saadaan varmasti kaveri liikkeelle yksiöstään.

maanantai 11. helmikuuta 2013

Rv34

No nyt alko oikee loma. Viime viikolla oli vielä muutama aikainen herätys, mutta nyt ei enää yhtään sellaista. Muutaman koulutuksen oon luvannut vielä pitää, mutta mitään isompaa ei enää ole tiedossa. Ja noihin koulutuksiinkin oon tehnyt jo matskut niin ei tarvi muuta kuin mennä puhumaan.

Nyt vaan valmistautumaan sitten vauvan tuloon! Mies kävi hakeen huutonetistä huudetun Muuramen kolmonen lipaston, se pitäisi maalata. Sammakon pinnasänky on jäämässä pieneksi. Meillä on Sammakolle isojen tyttöjen sänky, joka pitäisi kanssa vaan maalalilla ja kunnostaa. Pitänee saada vaihto aikaiseksi piakkoin, jos vauveli laitetaan sitten pinnikseen. ALuksi vauva saa kyllä nukkua kainalossa, sitten riippukeinussa niinku Sammakkokin ja lopuks vasta pinniksessä sivuvaunussa. Tajusin muuten, että meidän toi lastenhuone on niin pikkuinen, että sinne on parempi sitten myöhemmin ostaa kerrossänky lapsille.

Mun pitäisi käydä kaikki meidän vaippavarastotkin läpi. Lisäksi pitää tehdä pyllypyyhkeitä vanhoista lakanoista ja pyyhkeistä. Sammakon pyllypyyhkeet on kadonneet jonnekin taivaan tuuliin. Vaatteita pitäisi olla runsain mitoin. Yritän välttää mitään uuden ostamista.  Ja luja päätös on, että kun vaatteet jää pieneksi, vien ne saman tien kierrätykseen. Eiköhän tämä oo meidän vika vauva, ja jos vielä haksahdan uuteen kakaraan, hommaan sille sitten jostain toiset tavarat.

Tänään alkoi jo rv34, ajatelkaa, enää muutama viikko ja tämä meidänkin kaveri on täysiaikainen! Ihan hullua, vastahan oli kesä ja testi näytti positiivista.

Vauva punkeaa joka suunnasta. Peppu vaihtaa puolelta toiselle, pää on nyt toivottavasti oikeassa suunnassa, kun pimppaan sattuu ikävää sukkapuikkokipua kun taitaa neiti porata sinne ulostuloaukkoa. Hyvä näin, vaikka melkonen tunne se on...

Ihanaa saada toinen lapsi! Mut yritän ajatella, että mulla on tässä vielä muutama kuukausi tällasta lekotteluaikaa ennen vauvaa, sit alkaa taas tositoimet.

sunnuntai 3. helmikuuta 2013

Iso maha

Monenlaista on nyt:

Sairasloma
Jäin viime torstaina sairaslomalle. Tuntuu hyvältä ratkaisulta, en enää olisi jaksanut. Ensi viikolla pitää hoidella yrityksen jotain juttuja, mutta suurin kiire on nyt ohi. Sitä seuraavalla viikolla ei oo sitten enää mitään.

Iso maha
Maha on iso. Ja siitä huomautellaan jatkuvasti. Esim. "siis miten toi voi olla noin iso, minkähän kokoinen se on kun on laskettua aika, ei se voi kasvaa enää ym..:" voi jumalauta mitä sontaa. Pikkusen vituttaa tollanen huomauttelu. Onhan se hyvä, jos teillä on mittaa 175 cm, kun ei siitä mahasta VOI tulla iso, kun on sitä vartta mihin sen piilottaa. Mutta tää 157 cm + lyhyt selkä on pikkasen eri asia. Mihin muualle se vauva menis kuin eteenpäin. Ens kerralla kun joku sanoo jotain, vittuilen täysillä takaisin. En jaksa kuunnella enää.

Ei jaksa
Ei vaan jaksa, täytyy ottaa lepotaukoja pitkin päivää. Vielä 2 kk. En tiiä miten tämä menee...

Raivotarjonta
Vauveli oli viime viikon poikittaistilassa. Otin netin käteeni ja opin seuraavaa: nykyihmisen tapa liikkua ja istua ohjaa perätilaan/poikittaistilaan. Entinen naiset pylly pystyssä pellolla ohjaa vauvaa raivotarjontaan. Lauantaina kävin joogassa, jossa pyllistelin aivan huolella, illalla pyllistelin paljon, noukin roskia/tavaroita lattialta. Avot, tänä aamulla vauveli oli raivotarjonnassa. En ymmärrä miks ne ei neuvolassa sano, että näillä viikoilla olisi hyvä tehdä tollasta, koska myöhemmin vauveli voi olla liian iso enää kääntymään. No tietysti se menee niin, että jotkut vauvat kääntyy ittestään joka tapauksessa ja tämäkin vauva voi taas ens viikolla olla ihan missä tahansa asennossa. Mutta joka tapauksessa pyllistely auttoi, ainakin minua.

Synnytys
Jännittää. Isolla J:llä. Mulle on varattu synnytystapa-arvio rv 36, eli muutaman viikon päähän. Oon menossa huomenna aktiivisen synnytyksen synnytysiltaan, jossa puhutaan peloista. Ehkä sieltä tulee jotain uuta vinkkeliä asiaan.

Muiden raskaudet
Minun yks tosi läheinen ystävä soitti sanoakseen että on raskaana. Jee!